! yhtään

valokuvausblogi ja kirja-arvio... no, miten vaan, mut mun on pakko sivistää teitä.

>mikään ei merkitse yhtään mitään, sen minä olen tiennyt jo pitkään. niinpä ei kannata tehdä mitään. sen olen todennut vastikään<

pierre anton lopettaa koulunkäynnin, hyvästelee luokkansa sanattomasti ja häipyy sitten. luokkatoverit tapaavat häntä myöhemmin istumasta luumupuussa. "mikään ei merkitse yhtään mitään, miksi siis edes yrittää" pierre anton huutelee entisille luokkatovereilleen, joiden hermot alkavat jo kypsyä tuohon, samoin kuin puun luumut. loppujen lopuksi tilanne muuttuu sellaiseksi, että luokkatoverukset keksivät idean, jolla todistaa pierre antonille, että jollakin on merkitystä. niinpä he alkavat kerätä merkitysten kasaa, johon jokaisen on vuorollaan luovutettava jokin tärkeä esine tai asia, edellisen valitessa se.

moni menettää tärkeimmän esineensä ja nuoret joutuvat pulaan merkityksen kasan vuoksi. kukin joutuu uhraamaan jotain todella tärkeää, nuoren pikkuveli kaivetaan haudasta, toisen hamsteri tuodaan häkkiin suljettuna, toinen menettää vain kengät, kolmas etusormensa... he tekevät kuitenkin kaikkensa, jotta pierre anton tajuaisi, että jollain on merkitystä.

rakastan kirjan kerrontaa yli kaiken! se on niin sulavaa ja täyteliästä, ei liikaa, muttei liian vähääkään. tarina kerrotaan agnesin minä - kertojassa ja agnes kertoo asioista todella kivasti ja silmää miellyttävästi. esimerkiksi puhuttaessa hänen ystävänsä kirkkaansinisistä hiuksista minäkertoja toteaa: "sininen, sinisempi, sinisin".

suosittelen ehdottomasti! filosofinen ja erilainen kirja vie nopeasti mukanaan. parhainta kirjassa oli loppu, joka yllätti, räjäytti kaiken, lopullisesti. kirjailija janne teller on noussut erilaisten kirjojensa ansiosta kotimaassaan tanskassa erilaisten listojen kärkeen.

ira